Silence

Kauheaa. Koulu alkaa ylihuomenna, enkä mä ole opiskellut ollenkaan. On ollu niin rauhallista, aika on vaan kulunut. Viimesen viikon aikana en oo varmaan tehnyt muuta, kuin kuunnellut musiikkia ja pelannut tietokone korttipelejä. Paino on laskenut vähän, mikä on mukava. Enää kilon korkeemmalla kuin ennen joulua. Eilen kyllä vähän huijasin. Söin ison kulhollisen mysliä, kun tajusin, etten voisi pitää kaikkea sitä sokeria sisälläni, joten menin siis oksentamaan. Kipeänä se ei kuitenkaan ole niin helppoa. Arvatkaa muuten sattuuko hulluna yskiminen samalla, kun kurkussa on hammasharja? Sain kuitenkin suurimman osan ulos, ennen kuin oli pakko lopettaa yskimiseltäni.

Tajusin, etten oo käyttänyt tanssimattoani melkein ollenkaan viimeaikoinani. Aattelin, että se olis nyt loistavaa liikuntaa, kun pakkasetkin kirenee, eikä kauheasti huvita lenkkeillä naama jäässä. Pitäis vaan löytää uutta musiikkia, että homma pysyy mielekkäänä. Aina mulla käy niin, että tanssin biisit sataa kertaa, sitten kyllästyn niihin ja rupeen vetää näppiksellä haasteellisempia kipaleita ja siihen se urheilu sitten jäikin. Se on kyllä jotain mistä mä pidän tosi paljon. Korttipelien ohella. Tänään pelasin paljon pleikkaa. Mä en tajua minkä takia mä ostan kauhu pelejä, kun en kuitenkaan ikinä uskalla pelata niitä? Ainoa kauhupeli jonka oon ikinä pelannu läpi on Silent Hill 1. Se oli kyllä loistava. Nelos osan oon pelannut puoleen väliin, kunnes jäin jumiin. Sitä uskalsin pelata kaverin kanssa. Oon ihan pelkuri. Mulla on ykskin Project Zero joka vaan pölyttyy mun pelilaatikossa. Oon pelannu sitä vaan reilun tunnin. Miten ihmeessä aihe eksy mun peleihin? Höh, lopetan ennen, kuin rupeen selittää jotain vielä epämääräsempää.