Lightness

Olen ehkä maailman huonoin paras kaveri. Täällä mäkin dataan, kun ystäväni pelaa huoneessani pasianssia. Se kyllä sanoi, että halusi nukkua, mutta silti huono omatunto. :< Toinen ihana ystäväni lähti juuri kotiin. Askartelin hänellekin rannekorun ja sovimme, että aloitamme ABC:n huomenna. Pysyn siinä. Pysyn. En ole ikinä päässyt päivää viisi pidemmälle, koska olen niin luuseri. Nyt todistan kaikille, että pystyn siihen. Ja itse asiassa minun pitääkinp ystyä siihen, jos haluan vielä pysyä edes jonkinlaisessa aikataulussa laihdutukseni kanssa. Nyt on onneksi hyvä ystävä mukana helpottamassa matkaa. :) Tiedän, että hän pystyy siihen, joten se on vain minusta kiinni.

Tämän päivän syömiset menivät hyvin. Heräsin kymmeneltä, ja katsoin elokuvia. Söin palan leipää, kupin jugurttia proteiinijauheen kanssa ja illalla leivoimme pannukakkua, josta söin 5 ja puoli palaa josta taas osan oksensin. Kävimme vuorotellen oksentamassa vessassa kaverini kanssa, ja takaisin tultuamme keskustelimme siitä ja ällötimme kolmatta ystäväämme. :D Pannari maistui muuten ihanalata tullessaan ylös. Vieläkin pehmeää ja makeaa ja se tuntui käsissä hyvältä.

Yksi elokuvista joka katsoin tänään oli nimeltään Fur. Olin koko elokuvan ajan aivan haltioissani. Se oli niin kaunis ja koskettava ja monin tavoin mielenkiintoinen, etten välillä voinut olla huokaamatta ihastuksesta. Varsinkin erilaiset hahmot tekivät elokuvasta mieleenpainuvan. Harmi ettei kaupunkini kirjastosta löydy kirjaa, jonka pohjalta se on tehty. Se kertoo valokuvaaja Diane Arbusista, joka eli 1900-luvun puolivaiheilla.